Results 21 to 30 of about 1,265 (150)

Prepozicinis vardažodžių valdomas kilmininkas baltų, Pabaltijo suomių ir skandinavų kalbose (istorinė apžvalga)

Baltistica, 2011
THE PREPOSITIVE ADNOMINAL GENITIVE IN BALTIC, BALTO-FINNIC AND SCANDINAVIAN LANGUAGES: A HISTORICAL SURVEY Summary The article deals with the parallel preposited adnominal non-partitive genitive in Bal­tic, Balto-Finnic and Scandinavian languages ...
Terje Mathiassen
doaj   +1 more source

Immense Estonie : les leçons sociolinguistiques d'un « petit pays » – Application de la sémiotique narrative à la sociologie du langage

La Bretagne Linguistique, 2022
The exemplarity of Estonia, a Baltic country whose Finnic language has gained, lost and regained official status out of diglossia several times in less than one century, is awesome, from the standpoint of sociolinguistics.
Jean-Léo Léonard
doaj   +1 more source

Etnolingvistiniai santykiai priešistorinėje Šiaurės rytų Europoje

Baltistica, 2011
ETHNOLINGUISTIC  SITUATION IN THE PREHISTORIC NORTH-EAST  EUROPESummaryThe hitherto known facts allow to state that in the period between the disintegration of Indo-European community and the expansion of Mongolian-Turkic peoples four groups of langua ...
Leszek Bednarczuk
doaj   +1 more source

Hipoteza Witolda Mańczaka o ugrofińskim substracie w językach bałtyckich

LingVaria, 2019
Witold Mańczak’s Hypothesis about the Finno-Ugric Substrate in the Baltic Languages The paper discusses Witold Mańczak’s hypothesis concerning a Finnic (particularly Balto-Finnic) substrate in the Baltic languages (Mańczak 1990: 29–38; 1993: 151; 2008:
Krzysztof Tomasz Witczak
doaj   +1 more source

Baltic context of some Estonian periphrastic causative constructions

Eesti ja Soome-ugri Keeleteaduse Ajakiri, 2017
I discuss 4 Estonian periphrastic causative constructions based on laskma, andma, panema, and sundima with respect to semantic shift from non-causative to causative use.
Jurgis Pakerys
doaj   +1 more source

Miten kuvailla vihaa? Viron ja suomen idiomien vertailu kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta

Lähivõrdlusi, 2021
Tässä artikkelissa vertailemme vihan emootiota välittäviä viron- ja suomenkielisiä kuvaannollisia ilmauksia. Selitämme niiden erikoislaatua idiomien merkityspiirteillä ja analysoimme ilmauksia metaforateorian viitekehystä käyttäen. Sekä suomen että viron
Ene Vainik, Pirkko Muikku-Werner, Geda Paulsen   +2 more
doaj   +1 more source

LOANWORDS WITH THE SEME “DRY” IN DIALECTS OF THE EUROPEAN NORTH OF RUSSIA

Vestnik Permskogo universiteta: Rossijskaâ i zarubežnaâ filologiâ, 2017
The article deals with the Russian dialect vocabulary of foreign origin with the seme “dry”. The author considers the sources of borrowings to be the languages of peoples who have inhabited the European North of Russia from the earliest times (the Baltic-
Ольга Анатольевна Теуш (Olga A. Teush)
doaj   +1 more source

Soome- ja venekeelsete õppijate A2- ja B1-taseme keelekasutusmustritest: varieeruvus vs. stereotüüpsus

Lähivõrdlusi, 2021
Soome ja vene lähtekeelega eesti keele õppijate A2- ning B1-taseme tekstide keelekasutusmustrite võrdleva analüüsi tulemused näitavad sihtkeele kasutamisel erinevaid suundumusi.
Pille Eslon
doaj   +1 more source

Eesti keele A2–C1-taseme kirjalike tekstide võrdlev automaatanalüüs

Lähivõrdlusi, 2021
Tänaseni puudub ülevaade eesti keele kui sihtkeele õppijate tekstiloomest eri keeleoskustasemetel, mis põhineks tekstide automaatanalüüsi andmete statistilisel töötlusel. Eesmärk on kindlaks teha, millised arvuliselt mõõdetavad tunnused iseloomustavad A2–
Kais Allkivi-Metsoja
doaj   +1 more source

Некоторые наблюдения над заимствованиями в русском говоре Кольского полуосторва
(Some Observations on Borrowings in the Russian Dialect on the Kola Peninsula)

Poljarnyj Vestnik: Norwegian Journal of Slavic Studies, 2004
The present article gives an overview of the borrowed vocabulary of the Rus- sian dialect of the Kola peninsula, which mostly comes from Finno-Ugric languages.
David Pineda
doaj   +1 more source